Pentukurssi on siis Dacolla takanapäin. Se meni mielestäni ihan mallikkaasti. Ei ollut mitään ennakkoodotuksia sen suhteen, ajatuksena vain totuttaminen uuteen ympäristöön, missä tullaan tulevaisuudessa varmasti paljon olemaan. Jännittihihän se tietysti, että mitenkäs se poitsu siellä käyttäytyy, ja löytyykö ne korvat myöskin siellä. Mutta Daco yllätti minut positiivisesti! En tiedä sitten, että tajusiko, että nyt ollaan töissä ja täällä kuunnellaan mammaa, ja tuijottamalla sitä silmiin saa paaaaljon namia :)

Opittiin me siellä mielestäni paljon asioita. Oltiinhan me tietty niitä jo kotona harjoiteltu, mutta kyllä minä hiontaa kaipasin tekemiseen. Onneksi on sellainen koira, joka ei mene heti rikki minun töppäilyistä:)

Sitten Dacon kanssa oltiin tiistaina ensimmäisellä ALO-kurssilla. Oli aika kiva aloitus, kun meillä oli koko halli käytettävissä. Ei ollut yhtäaikaa jotain toista ryhmää siellä. Ja meidänkin ryhmässä oli paikalla vain kolme.

Aloitettin paikalla makaamisesta. Noh, eihän me sitä oltu edes vielä tehty paljon ollenkaan. Eli hyvinkin alkutekijöissä siinä saralla. Mutta Daco on kyllä nopea oppimaan asioita. Sain hyvinkin ottaa reippaasti askeleen jo Dacon eteen, seistä siinä hetken ja palata takaisin. Kyllä se siitä lähtee! Sen hiontaa täytyy vaan nyt sitten kotona jatkaa.

Sitten harjoiteltiin luoksetuloa sivulle. Odottaa istuen hienosti paikallaan, tulee kutsusta maltillisesti luokse, mutta siinä suoraan sivulle tulossa on vielä tekemistä, eli harjoitusta harjoitusta!

Se mitä täytyy myös hioa, on kääntymiset sivulla. Kääntyy ohjaajaan mukaan hyvin etupäällään, mutta takaapää tulee tönkösti perässä. Eli kulmia täytyy myöskin harjoitella sivulla olossa.

Mutta eiköhän se siittä lähde menemään. Dacon rahkeita en kyllä epäile, mutta minun täytyy opetella opettamaan :)