Eli käytiin aika myöhäsellä Dacon kanssa pitkällä kävely/tokoilu lenkillä. Asutaan aika harvaan asutulla seudulla, joten siihen aikaan ei enää muita ihmisiä liikkeellä ollut. Niin, käytin sitten Dacon ihan vapaana kävelyllä.

Se on kyllä hauska, kun ollaan remmissä niin hyppelee ja pomppii hangilla kuin aropupu. Mutta kun päästän sen irti, niin ei käy hankien puolella ollenkaan ja kävelee reunassa nätisti käskystä. Ja ei mene minusta kolmea-neljää metriä kauemmas. Välillä tekee pieniä juoksupyrähdyksiä, mutta jää sitten odottelemaan minua ilman käskyä. Hassu! Mutta siis kontkti on paljon parempi irti ollessa. Ottaa kontaktia ilman käskyä ja on kokoajan kuulolla. Kun taas remmissä hyppelehtii sinne sun tänne ja ottaa kontaktin vain käskystä.

No mutta, siis seuraamista ilman remmiä. Jätättää edelleen hiukan liikkeelle lähdettäessä. Tätä sitten yritin muistaa korjata namilla, ja sittenhän se onnistuikin jo paremmin! Eli muista käyttää namia hyväksi! Sitten asentoja sivulla. Eli liikkeestä pysähdys ja istu, meni hyvin. Meni namilla ohjaamalla oikealle paikalle hienosti suoraan. Sitten liikkeestä pysähdys ja maaa. Meni reippaasti maahan, mutta vinoon eli namia, namia ja namia! Sitten liikkeestä pysähdys ja appp(seiso). Pysähtyi hyvin perusasentoon ja suoraankin vielä kaiken lisäksi! Eli kaikenkaikkiaan hyvä suoritus.

Seuraavaksi paikallamakuu ilman remmiä. Sivulle, maaa ja oDottaa. Kävelin ensin noin neljän metrin päähän, pysähdys, lasku viiteen, takaisin ja palkka. Jäi hienosti odottamaan, ei ollut yhtään ahdistunut ilme, kontakti kokoajan ja kun palasin viereen niin maassa pysyi loppuun asti. Joten vapautus ja kaksi toistoa lisää. Viimeisellä toistolla kävelin reilusti noin kymmenen askeleen päähän, käännös ja suoraan takaisin. Pysyi maassa ja kontakti oli myös. Joten kaikki meni erinomaisesti!

Sitten luoksetulo ilman remmiä ja avustajaa. Sivulle, istu ja oDottaa. Kävelin siinäkin noin kymmenen metrin päähän, käännös, kutsu ja tuli reippaalla ravilla hyvin luokse. Tätäkin kolme toistoa ja kaikki onnistui!

Sitten lopuksi leikittiin, juostiin ja heittelin keppiä. 

Hyvä vire säilyi kokoajan. Kontakti ei kadonnut missään vaiheessa. Näkee kyllä sen silmistä kuinka se rakastaa miellyttää tykkää kun mammakin tykkää!